Puhe Suuressa Yhteisvastuukonsertissa 18.4.2026
20.4.2026

Kunnioitetut konserttivieraat,
Tänä iltana olemme saaneet nauttia henkeä haukkovasta musiikillisesta ilotulituksesta. On ollut sykähdyttävää nähdä, kuinka savolaiset nuoret näyttävät parastaan ja esiintyvät kansainvälisten tähtien kanssa. Haluankin tervehtiä teitä arvoituksella. Mitä syntyy, kun yhdistetään Johan Sebastian Bach, Luciano Pavarotti ja Ozzy Osbourne? Syntyy Savon oma Ozzy, Ossi Jauhiainen. Meidän Ossissamme musiikilliseen lahjakkuuteen yhdistyy ydinvoimalan energia, rykmentin organisaatiokyky ja partiopoikamainen into. Sydämellinen kiitos Savon oma Ozzy Jauhiainen! Sydämellinen kiitos kaikki tämän illan huippumuusikot ja muut talkoolaiset.
Tänä iltana olemme tulleet valmiiseen pöytään ja saaneet lahjaksi nauttia musiikista. Jokaista meitä yhdistää myös toisenlainen lahja: se, että jokaisella on – tai on ollut – isä ja äiti. Joillakin he yhä elävät, kun taas toisilla meistä vanhemmista toinen tai molemmat ovat jo edesmenneitä. He ovat antaneet meille elämän lahjan. Vanhempiemme lisäksi meillä on ympärillämme muita vanhempia ihmisiä, jotka ovat meitä ruokkineet, suojelleet, kasvattaneet, tukeneet, he ovat rakentaneet hyvän elämän eväät meille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Nyt on meidän kunniatehtävämme pitää huolta heistä.
Ystäväni kertoi minulle jo muistisairaasta isoäidistään. Syksyllä isoäiti oli pyytänyt puhelimessa: tuo minulle varastostani tanssikenkäni. Ystäväni piti pyyntöä outona, mutta suostui pyyntöön. Talvella isoäiti pyysi, tuo minulle kesämekkoni. Ja keväällä, tuo minulle kesähattuni. Alkukesän päivinä he sitten istuivat hoivakodin terassilla kesämekossa ja tanssikengissä, joivat parvekekahvit ja lauloivat virren. Pian tuon jälkeen isoäiti kuoli. Kuinka arvokkaasti ja kauniina hän sai elää loppuun saakka.
Vanhan testamentin neljäs käsky ”kunnioita isääsi ja äitiäsi” ei ole alun perin lapsille annettu tottelemiskäsky. Alun perin se on meille nuorille aikuisille, siis voimansa tunnossa eläville ihmisille annettu huolenpitokäsky, siis tehtävä pitää huolta vanhuuteen ehtineistä ja vanhuuden heikentämistä isästä ja äidistä. Se käy ilmi jo käskyn perusteluosasta ”jotta kauan eläisit maan päällä”.
Se muistuttaa meitä elämän peruskehyksestä: muista, että sinustakin tulee joskus vanha. Tulee aika, jolloin tarvitset erilaista tukea ja apua arjen askareisiin. Vanhanakin tarvitset yhteyttä toisiin ihmisiin. Silloin sinäkin toivot, että sinua kunnioitetaan ja sinusta pidetään huolta. Tehtävä pitää huolta vanhuuteen ehtineistä vanhuksista koskee tietysti omia vanhempia, mutta yhtä lailla myös kaikkia ikäihmisiä.
Neljäs käsky rakentuu sille ajatukselle, että jokainen ihminen on itsessään arvokas. Teologian kielellä: jokainen ihminen on luotu olento ja Jumalan kuva. Tämä ihmisen perimmäinen arvokkuus ei riipu meidän suorituskyvystä, työpanoksesta, hyödyllisyydestä työmarkkinoilla. Se koskee meitä ensi hetkestä viimeiseen henkäykseen, ja kristillisen uskon mukaan jopa niidenkin yli.
Tähän liittyy tämän vuoden 2026 Yhteisvastuukeräys. Sillä kerätään tukea, joilla autetaan vanhuuteen ehtineitä ihmisiä elämään hyvää vanhuutta ja vähennetään heidän yksinäisyyden kokemustaan.
Jokainen meistä ymmärtää, miksi tämä teema on niin ajankohtainen. Yhteiskunta joutuu etsimään säästöjä, ja meillä on suuri paine, ehkä kiusauskin, heikentää vanhusten hoivapalveluja. Tämä vuosi on ensimmäinen, jolloin Suomessa on yli miljoona 75-vuotta täyttänyttä ihmistä. Me työssä käyvät tunnemme nahoissamme työelämän kasvavat paineet, emmekä aina jaksa tai muista pitää yhteyttä vanhuuteen ehtineistä vanhemmistamme niin usein kuin toivoisimme.
Näistä syistä on tärkeää, että osallistumme Yhteisvastuukeräykseen lahjoittajina ja kerääjinä. ”Jotta kauan eläisit maan päällä”. Haluan kiittää sydämellisesti muusikoita tästä mahtavasta konsertista. Tämän vuoden keräyksen valtakunnallisena yhteisvastuupiispana vetoan meihin kaikkiin: pidetään huolta vanhuuteen ehtineistä lähimmäisistä Suomessa ja kansainvälisesti. Osallistutaan Yhteisvastuukeräykseen tukijoina ja kerääjinä.
Herra olkoon teidän kanssanne!

Jari Jolkkonen, Kuopion hiippakunnan piispa