Savon Sanomien kolumni 11.6.2015

Koko perustan modernille tieteelle loi katolisen kirkon perustama yliopistolaitos. Siellä on kehitetty ajatukset tieteellisestä metodista ja kuljettu ensimmäiset promootiot.

Viime perjantaina kulki Kuopion kaupungin halki akateeminen kulkue, kun Itä-Suomen yliopisto juhli ensimmäistä tohtoripromootiotaan. Värisin innostuksesta, vaikka kaikkien arkea näky ei ehkä heilauttanut. Yliopistolla tehdään valtava määrä tiukkaa tutkimusta. Se saa vähän palstatilaa verrattuna vaikkapa urheiluun tai viihteeseen.

Meidän jokaisen kannattaa olla yliopistostamme iloinen ja ylpeä. Siellä tehtävä uurastus auttaa ymmärtämään ihmistä ja maailmaa. Särkylääkkeen ja sydämentahdistimen tapaiset tutkimuksen sovellutukset helpottavat elämää.

Mutta miksi luonnontieteellinen tutkimus näyttää kehittyneen niin pitkälle juuri Euroopassa?

Toisten mielestä tämä selittyy historiallisesti kristinuskon perinteellä. He katsovat, että usko maailman ja sen lakien Luojaan teki maailmasta järkevän ja ennustettavan. Ajatus Luojan luomista luonnonlaeista, jotka ovat ikään kuin piilossa odottamassa löytäjäänsä, loi tutkimukselle houkuttelevan maaperän. Luonnontutkimus on eräänlaista teo-kätköilyä, uskonnollisesti motivoitunutta pyrkimystä etsiä järjen avulla salatun Jumalan jalanjälkiä ja viisautta hänen luomakunnastaan. Tätä selitystä ovat kannattaneet esimerkiksi matemaatikko Alfred Whitehead, fyysikko Stanley Jaki ja sosiologi Rodney Stark.

Vastakkaisen näkemyksen edustajat katsovat, että uskonnot ovat pikemminkin haitanneet luonnontieteiden kehitystä ja vasta maallistuminen Euroopassa olisi tehnyt mahdolliseksi tieteen kehityksen. He ajattelevat, että kristinuskon ja tieteen välillä on lähtökohtaisesti ristiriita, konflikti. Tiede perustuu varmoille tosiasioille ja usko pelkälle luulottelulle. Siksi tiede on parempaa ja tulee voittamaan. Tämän niin sanotun sodankäynti-mallin esittelivät 1800-luvun lopussa Andrew Dickinson White ja John William Draper.

Valtaosa tieteen historian tutkijoista ajattelee nykypäivänä, että ensimmäinen teoria on liian kapea ja jälkimmäinen konflikti-malli on yksinkertaisesti väärä.

Tämä käy ilmi esimerkiksi äsken professori Ronald Numbersin toimittamasta kokoomateoksesta ”Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta”. Siinä 25 oman alansa parasta kansainvälistä asiantuntijaa pöllyttää muun muassa länsimaiseen ajatteluun iskostunutta myyttiä uskonnon ja tieteen sotatilasta.

Historiallisesti luonnontiede on syntynyt monista puroista. Ensinnäkin on tarvittu dialogia, vuorovaikutusta ja vähän kilpailuakin eri kulttuurien välillä. Tiede ei kukoista suljetussa monokulttuurissa. Siksi Itä-Suomen yliopisto tekee viisaasti, kun se panostaa kansainvälisyyteen.

Toiseksi luonnontiedettä edistivät monet tekniset keksinnöt. Paremmilla linsseillä näki tarkemmin ja uusilla painokoneilla tieteelliset tekstit levisivät nopeammin. Myös kaupan kehitys lisäsi tieteellistä kanssakäymistä.

Luonnontieteiden kehityksestä saamme kiittää myös niin sanotun tieteellisen vallankumouksen pioneereja. Nikolaus Kopernikuksen (1473–1543) ja Isaac Newtonin (1643–1727) välisenä aikana juuri luonnontieteissä otettiin suuria edistysaskeleita.

Nämä tutkijat eivät kuitenkaan ponnistaneet tyhjästä. Koko perustan modernille tieteelle loi katolisen kirkon perustama yliopistolaitos. Siellä on kehitetty ajatukset tieteellisestä metodista ja kuljettu ensimmäiset promootiot.

Esimerkiksi Isaac Newtonille luonnontutkimus oli Jumalan palvelemista. Käytännössä kaikkia kristittyjä yhdisti niin sanottu kahden kirjan oppi: Jumala ilmoittaa viisautensa kahden kirjan välityksellä, Raamatun ja Luonnon kirjan. Luonto puhuu vihjein Luojastaan, erityisesti hänen suuruudestaan, viisaudestaan ja voimastaan. Raamattu puhuu suoraan Luojasta, erityisesti hänen armostaan ja rakkaudestaan ja pelastusta koskevista lupauksistaan. Roomassa olevassa patsaassa Galileo Galilei pitää kädessä kahta kirjaa, toisen kannessa lukee Biblia ja toisen Natura.

Tieteen historioitsijat John Heilbron ja Michael Shank katsovat, että roomalaiskatolinen kirkko tuki läpi keskiajan luonnontieteellistä tutkimusta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti ”enemmän kuin mikään muu instituutio ja luultavasti enemmän kuin kaikki muut yhteensä.” Sadat tuhannet opiskelijat pantiin opiskelemaan halki vuosisatojen perustutkinnot, joista 30 prosenttia oli luonnontieteitä.

Yliopiston piirissä syntyi myös luterilainen reformaatio, jonka korosti sivistystä ja tutkimusta. Suomessa luterilaisen kirkon arkkipiispoiksi valittiin muun muassa logiikan, fysiikan ja tähtitieteen professoreita. Tällä viikolla Liperin kirkkoherraksi valittiin FM, HTM, TL, OTT Jari Uimonen, joka seuraa virassa FM, TL, HTM, KM, YTM Heikki Holkeria. Kaksi pappia, yhdeksän loppututkintoa.

Ansio luonnontieteiden kehityksestä kuuluu myös islamilaiselle kulttuurille. Se ei vain välittänyt antiikin saavutuksia eteenpäin, vaan syvensi, korjasi ja kehitti niitä luovasti. Bagdad ja Damaskos olivat maailman johtavia luonnontieteen keskuksia 800–1100-luvulla.

Luonnontieteet ovat suuri lahja. Ansio sen kehityksestä kuuluu siis monille kulttuureille ja aatteille. Tieteet kuuluvat kaikille, eikä kelläkään ihmisellä tai millään ideologialla ole oikeus omia tiedettä itselleen.

Kuten kaikki inhimillinen toiminta, myös tiede voi vääristyä. Tieto ilman viisautta jää ontoksi.  Ilman viisautta ja siihen liittyviä hyveitä tiede voidaan valjastaa alistamaan toisia ihmisiä ja turmelemaan luomakuntaa. Sinappikaasu, napalmi ja atomipommi ovat oman aikansa parhaimpien luonnontieteilijöiden keksintöjä.

Mitä suurempia mahdollisuuksia tiede avaa, sitä suurempaa vastuullisuutta sen harjoittajilta odotetaan. Aidon tiedeihmisen piirteisiin kuuluu luovan ajattelun lisäksi myötätunnon, oikeudenmukaisuuden, nöyryyden ja lähimmäisenrakkauden kaltaisia hyveitä. Yhteinen tehtävämme on tukea tieteellistä tutkimusta. Ja olla siitä ylpeä.