Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ehdotti paavi Franciscukselle uuden ekumeenisen Kirkko-asiakirjan laatimista. Asiakirjassa luterilaiset ja katolilaiset julistaisivat yhteisen käsityksen kirkkoa, ehtoollista ja kirkon vihkimysvirkaa koskevista perustotuuksista ja samalla purkaisivat 1500-luvulla toisilleen langettamat oppituomiot.

Piispa Jolkkonen teki aloitteen tavatessaan paavi Franciscuksen yksityisaudienssilla Vatikaanissa pyhän Henrikin päivän vastaanotolla 19.1.2019. Tapaaminen on osa suomalaisen ekumeenisen delegaation Rooman-vierailua.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Vatikaanin ja Luterilaisen maailmanliiton edustajat allekirjoittivat Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista -asiakirjan. Käsitys vanhurskauttamisesta eli siitä, miten Jumala pelastaa ihmisen, oli keskeisin kirkot erilleen ajaneista kiistakysymyksistä. Vuonna 1999 allekirjoitettu Vanhurskauttamis-julistus oli merkittävä läpimurto, mutta ei vielä johtanut ehtoollisyhteyteen ja kirkkojen vastavuoroiseen tunnustamiseen.

”Rohkenen kysyä, pyhä isä: Voisimmeko yhdessä ja päättäväisesti jatkaa sillä tiellä, jonka Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta on avannut? Monet katoliset ja luterilaiset teologit kautta maailman ovat toivoneet ja rukoilleet seuraavaa askelta: että yhdessä laadimme ja allekirjoitamme Yhteisen julistuksen kirkosta, ehtoollisesta ja kirkon virasta. Tätä myös kardinaali Kurt Koch ehdotti vieraillessaan Suomessa huhtikuussa 2015. Omasta puolestani toivon Teidän tukeanne tälle tavoitteelle,” piispa vetosi.

Piispa Jolkkonen viittasi myös Suomen luterilaisten ja katolilaisten laatimaan asiakirjaan Kasvavaa yhteyttä – Julistus kirkosta, ehtoollisesta ja virasta, jonka englanninkielinen versio luovutettiin paaville vuosi sitten. ”Toivomme, että tämä paikallisen dialogin hedelmä voisi tukea kansainvälistä oppikeskustelua ja kirkkojemme lähentymistä,” piispa sanoi.

Jolkkosen mukaan Jeesuksen jäähyväisrukous ”jotta he olisivat yhtä” velvoittaa kirkkoja jatkamaan ponnisteluja ykseyden palauttamiseksi. Myös erityisesti länsimaisten kirkkojen yhteiset haasteet ajavat niitä lähemmäksi tosiaan. Esimerkiksi konsumerismi, tieteisusko, yksilökeskeisyys, antihumanismin ja kansallismielisyyden yhdistelmä, sekularismi ja kristofobia ovat yhteisiä haasteita molemmille kirkoille, ei vain toiselle.

”Lisäksi julkisessa keskustelussa kristityt luokitellaan usein mustavalkoisesti ’konservatiiveihin’ ja ’liberaaleihin’. Tämä karkea, vastuuton ja tyhmistävä luokittelu vaikeuttaa yhteistä todistamisen tehtäväämme. Kirkkoina meidän tulisi välttää tällaisia leimoja. Kristuksen mukaan rakkaus totuuteen ja rakkaus lähimmäiseen kuuluvat yhteen, vaikka ne usein irrotetaan toisistaan,” piispa totesi.

Piispa totesi, että paavilla on tärkeä tehtävä kirkon ykseyden vaalijana ja evankeliumin julistajana. Hän viittasi uskonpuhdistaja Martti Lutherin määritelmään paavin tehtävästä: ”Paavin tulee olla Jumalan karjan tallirenki ja tuoda meille rehu syötäväksi.”

Lopuksi piispa kiitti siitä tavasta, jolla paavi Franciscus on hoitanut paavin virkaa.

 

Paavia muistettiin vesipumpulla ja 1000 aterialla kehitysmaan lapsille

Puheen lisäksi piispa muisti paavia lahjoittamalla delegaation puolesta hänelle lahjakortin, jolla on hankittu vesipumppu sekä ateria 1000 kehitysmaan lapselle. Tämä niin sanottu aineeton lahja on hankittu Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen Lahja -palvelun kautta. Toisenlainen Lahja on ekologinen ja eettinen lahja, jolla voidaan auttaa kehitysmaiden ihmisiä.

Lisätietoja: piispan erityisavustaja Simo Parni simo.parni@evl.fi tai 044 7050 603