Kaste kantaa, kasvatus kannattaa
1.2.2018
Kaste kantaa, kasvatus kannattaa
Ruotsissa vietettiin joulukuussa kuninkaallisia ristiäisiä, kun prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian kuopus Gabriel sai pyhän kasteen Drottningholmin linnankirkossa. Yhtä aikaa lämmin ja arvokas kastejuhla televisioitiin Suomessa. Meillä vietetään aika ajoin valtiollisia hautajaisia, presidentillisiä ristiäisiä harvemmin.
Suomessa on kaikessa hiljaisuudessa yleistynyt trendi, jossa useat kirkkoon kuuluvat vanhemmat jättävät lapsensa kastamatta. Esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymän seurakunnissa toimitettiin vuoden 2017 aikana 768 kastetta. Kolmen kuukauden ikäisistä kastetta vailla oli noin 90 lasta, joiden vanhemmista ainakin toinen kuuluu kirkkoon. Heistä 12 on tosin saanut kasteen myöhemmin.
Mistä on kyse? Syitä on tutkittu vähän, mutta jotain tiedetään. Joskus kasteen esteenä ovat aivan arkiset syyt. Kodin tilat koetaan liian ahtaaksi, rahat ovat vähissä tai sukujen välillä on jännitteitä.
Käytännön esteisiin löytyy käytännön ratkaisuja. Ristiäiset voi vaivattomasti järjestää kirkossa tai seurakunnan tiloissa. Ilmaiseksi ja pienellä porukalla, jos niin sovitaan. Kuluja tulee vain, jos haluaa vaivaa säästääkseen tilata tarjoilun pitopalvelusta. Varsinkin eroperheissä tilanteet voivat olla monimutkaisia, mutta rohkaisen vanhempia tekemään myös tämän kysymyksen: voisiko pyhä juhla rakentaa siltoja ja sovintoa?
Yleinen syy kastamatta jättämiselle näyttää olevan ideologinen. Halutaan korostaa valinnanvapautta: lapsi itse päättäköön arvoistaan ja vakaumuksistaan, sitten aikanaan. Joskus taustalla on jännite kirkkoon kuuluvan ja siihen kuulumattoman vanhemman välillä. Toinen toivoo kastetta, toinen empii. Houkuttelevalta voi alkaa tuntua ajatus, että siirretään asia lapsen päätettäväksi, sitten aikanaan.
Joskus on käynyt niin, että vanhemmat, joista kumpikaan ei kuulu kirkkoon, pyytävät lapselleen kristillistä kastetta. Siihen kirkko vastaa lempeästi ei. Lapsen kasvatus on ensisijaisesti vanhempien vastuulla, eikä tunnu oikealta, että he liittäisivät lapsensa kirkkokuntaan, johon he eivät itse kuulu. Tämäkin osoittaa, että kirkkomme kunnioittaa vanhempien ratkaisuja loppuun saakka. Se ei estä tekemästä kriittisiä kysymyksiä ajan trendeille. Millaisia ongelmia kastamattomuuden taustalla olevaan valinnanvapauden tulkintaan liittyy?
YK:n lastenoikeuksien sopimuksessa korostetaan sekä vanhempien oikeutta kasvatukseen että lapsen oikeutta pyhään. Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan lapsen oikeutta omantunnon- ja uskonnonvapautta. Vanhemmille taataan oikeus ja velvollisuus antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa.
Artiklan 30 mukaan uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. Sama koskee uskonnolliseen enemmistöön kuuluvia. Ihmisoikeussopimus tukee siis vahvasti vanhempien antamaa uskonnollista kasvatusta.
On kasvun tukemista ja lahja lapselle, kun hänelle siirretään arvoja, uskonto, kieli ja kulttuuri. Vain niiden avulla hän voi kasvaa itsenäiseksi. Kun vanhemmat antavat Väestörekisterikeskukseen ilmoituksen lapsen syntymästä, he päättävät jo siinä paljon lapsen puolesta: nimen, jolla häntä kutsutaan ja kielen, jota hän tulee aina puhumaan. Eikä hän vanhempiakaan ole saanut valita.
Jos vanhempani olisivat päätelleet, että ollaan ihan mykkiä, jotta poika voi sitten aikanaan päättää äidinkielestään, he olisivat kasvattaneet minusta mykän reppanan. En olisi oppinut puhumaan, en ajattelemaan kriittisesti enkä käyttämään valinnanvapauttani.
Siksi suurinta huolenpitoa ja vastuunkantoa on, että vanhemmat rakastavat lapsiaan siirtämällä heille kodin kulttuurista, hengellistä ja aatteellista perintöä. Vain silloin lapsi voi oppia ajattelemaan omilla aivoillaan ja kasvaa käyttämään vapauttaan.
Kirkon uskonkäsityksen mukaan kaste perustuu Kristuksen käskyyn. Se lahjoittaa Jumalan armon ja tekee osalliseksi pelastuksesta. Kuka sanoikaan, että sallikaa lasten tulla luokseni, älkää estäkö heitä, heidän kaltaisten on taivasten valtakunta?