Piispan joulutervehdys

Joulu tuo valon

Kristuksen syntymäjuhla on lähestymässä. Juhlaan liittyy paljon erilaisia valmisteluita, joiden parista olisi hyvä pysähtyä ja hiljentyä myös Raamatun sanoman ääreen. Tässä tervehdyksessä haluan jakaa kanssasi muutaman ajatuksen Kristuksen syntymän merkityksestä.

Milloin Jeesus oikeasti syntyi? Uusi testamentti ei anna suoraa vastausta. Se kertoo vain, että Jeesus syntyi ”yöllä”. Usein väitetään, että joulu on alun perin pakanallinen juhla. Tämän niin sanotun korvausteorian mukaan roomalaiset viettivät 25. joulukuuta Voittamaton aurinko -jumaluuden juhlaa, jonka kirkko olisi sitten myöhemmin ominut ja korvannut sen jälkeen, kun kristinuskosta tuli 300-luvulla pääuskonto.

Suattaapi olla. Mutta suattaapi olla toisinnii. Nykyisin merkittävät tutkijat pitävät korvausteoriaa virheellisenä. Antiikin lähteet osoittavat, että jo 200-luvun puolessa välissä lännen kristityt viettivät joulua 25.12. Normaalisti pakanallisia auringon juhlia vietettiin elokuun 9 ja 28 päivänä. Keisari Aurelius perusti Sol Invictus -juhlan vasta 274 yhdistääkseen ideologisesti hajanaista imperiumia. Siirto joulukuulle sopi Aureliuksen uskontopolitiikkaan muutenkin: hän halusi nitistää nousevan kristinuskon.

Mitä merkitystä asialla on meille? Ei ehkä paljonkaan. Pääasia, että Jumala syntyy ihmiseksi, tulee vierellemme ja lunastaa meidät synnin ja kuoleman vallasta. Silti on koskettavaa ajatella, että Jumala syntyi ihmiseksi pimeimpään aikaan vuorokaudesta ja pimeimpään aikaan vuodessa, siis silloin kun aurinkokin tuntuu kääntäneen meille selkänsä.

Monissa Betlehemin tallia ympäröivissä uskonnoissa tärkeää oli suorittaa uhreja oman kansan jumalille suotuisien säiden, lapsionnen ja viljasadon varmistamiseksi. Suunta oli alhaalta ylös.

Joulun evankeliumissa suunta on toinen: se on ylhäältä alas. Kristus syntyy meidän keskellemme yksinkertaisiin oloihin, ei kuninkaan hoviin, vaan halpaan talliin, ei sänkyyn ja silkkilakanoille, vaan syöttökaukaloon ja oljille. Seimen Lapsessa murheemme keskelle syntyy ilo. Pimeyden keskelle syttyy valo, epätoivon keskelle toivo, ahdistuksen keskelle lohdutus, synnin keskelle sovitus, riidan keskelle sopu, väkivallan keskelle rauha ja epävarmuuden keskelle turvallinen luottamus Jumalan huolenpitoon.

Joulu ei ole vain lahja. Se on myös tehtävä. Siksi meidän tehtävämme on välittää riidan kylvämisen ja myrkyllisen puheen sijasta iloa, sovintoa, ystävyyttä, kärsivällisyyttä ja rauhaa.

Salli siis Rauhan Ruhtinaan käydä luoksesi. Jos elät tyytyväistä ja täyteläistä elämää, kiitä Kristusta ja tee siihen sijaa myös Hänelle. Jos elämäsi tuntuu raskaalta ja rikkinäiseltä, anna se Herralle synnyinsijaksi. Se mitä Jumala sanassaan lupaa, koskee tänä jouluna myös sinua:

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, koittaa suuri kirkkaus.” (Jes. 9:1)

Siunattua ja valoisaa Kristuksen syntymäjuhlaa toivottaen,

 

Jari Jolkkonen